Ollessaan vain neljän vanha, Kate lupasi äidilleen huolehtivansa veljestään ja siskostaan. Ja
niin hän tekikin kymmenen vuoden ajan, heidän siirtyessään orpokodista toiseen. Hän
juhlisti sisarustensa syntymäpäiviä, auttoi heitä läksyjen tekemisessä, kertoi heille
tarinoita vanhemmistaan ja vakuutti Michaelille ja Emmalle, että äiti ja isä kyllä
palaisivat jonakin päivänä.
Katella on kaulassaan äidiltään saamansa jäähyväislahja, kultainen medaljonki,
jonka sisällä on kuva hänestä itsestään sisarensa ja veljensä kanssa. Kate toivoisi, että
hänellä olisi kuva äidistään. Hän ei tiedä, että vaaleanruskeine hiuksineen ja
pähkinänruskeine silmineen hän itse näyttää päivä päivältä enemmän äidiltään.
Michaelin lempikirja on erään G. G. Greenleafin kirjoittama Kääpiötietokirja. Se
käsittelee muun muassa kääpiöiden historiaa, kääpiöyhteisön sääntöjä ja tapoja, kääpiöiden
taidetta, kirjallisuutta ja runoutta; eräässä kirjan liitteistä on jopa ruokaohjeita siinä
määrin, että niiden avulla pystyisi loihtimaan vaikkapa kokonaisen kääpiöiden juhla-aterian.
Tietenkin Michael tietää, ettei kääpiöitä oikeasti ole olemassa. Tavallaan. Mutta
kääpiöiden maailmaan uppoutuminen on helppo tapa paeta orpokodin todellisuutta. Ja varma tapa
hankkiutua kiusatuksi. Mutta Michael ei välitä, sillä hän on saanut kirjan isältään, jota ei ole
nähnyt kymmeneen vuoteen.
Emma on pieni ikäisekseen. Hänellä on laihat käsivarret, kapeat olkapäät ja niin pienet
nyrkit, ettei niillä juuri saa tuhoa aikaan. Silti orpokodin toimistosta löytyvät kansiot
todistavat hänen olleen mukana kahdessakymmenessäkolmessa tappelussa.
Toisin kuin sisaruksillaan, Emmalla ei ole lainkaan muistikuvia vanhemmistaan.
Michael ja Kate ovat hänen ainoa perheensä ja orpokoti ainoa hänen tuntemansa todellisuus.
Ja siten hänen elämässään on yksi sääntö: jos antaa periksi, on mennyttä.
Emman kansiossa jätetään mainitsematta, että kaikki tappelut, joissa hän on ollut mukana, ovat olleet vanhempia ja isompia lapsia vastaan. Sitäkään ei mainita, että hän voitti kaikki kaksikymmentäkolme tappelua.
Tohtori Stanislaus Pymiä katsellessa jotkut asiat ovat ilmeisiä…
Hänen tweedpukunsa on ryppyinen ja kulunut. Hänen kilpikonnan kuoresta tehdyt
silmälasinsa ovat vääntyneet ja korjaillut. Kulmakarvat kohoavat hänen kasvoistaan kuin
kaksi lumihuippuista vuorta. Hänen paitansa ja solmionsa ovat muste- ja tupakkatahrojen
täplittämät.
Kaikkia asioita sen sijaan ei näe ensisilmäyksellä…
Hän on elänyt jo tuhansia vuosia. Hän voi siirtyä satoja kilometrejä
silmänräpäyksessä. Hän on loputtoman ystävällinen. Mikäli käy niin, etteivät valtavat pahat
voimat tuhoa koko maailmaa, tohtori Pym lienee suurelta osin vaikuttanut lopputulokseen.
Lyhyesti sanottuna hän on suurenmoisin koskaan tavattu hyvä velho ja ehdottomasti
pesulan tarpeessa.
Tsaarin ajan Venäjän upeimpana kaunottarena pidetty Kreivitär aloitti uransa murhaamalla
aviomiehensä, rakastajansa, rakastajansa perheen ja vieläpä heittämällä lopuksi happoa
vihollisensa kasvoille. Muttei kaikki ole pelkkää ilonpitoa ollut. Kuten hän kärkkäästi
huomauttaa, oman miehen, varsinkin nirsosti syövän miehen, myrkyttäminen voi olla
äärimmäisen hankalaa.
Hän on pitänyt Cambgidge Fallsin kaupungin asukkaita vankina jo kahden vuoden
ajan, eikä hän epäröisi hetkeäkään uhrata jokaista miestä, naista tai lasta saavuttaakseen
päämääränsä.
Hän nauttii myös tanssista, sulkapallosta ja ulkona istuskelusta kesäisenä iltana.
Ollessaan viisitoistavuotias Gabriel jäljitti kolmesataakiloisen mustakarhun, joka oli
pitänyt hänen kotikyläänsä kauhun vallassa. Pelkkää veistä ja puista keihästä apunaan
käyttäen hän taisteli petoa vastaan tämän ahtaassa luolassa. Karhu jätti syvän arven pojan
kasvoihin, mutta poika onnistui surmaamaan karhun.
Kreivittären saapumisesta lähtien Gabriel on yrittänyt saada kyläläisensä
vakuuttumaan siitä, että Cambridge Fallsin asukkaat on vapautettava. Hän sanoo taistelevansa
noidan demoneita vastaan vaikka yksin, jos tilanne niin vaatii. Eikä kukaan epäile häntä.
Hän on onnettoman huono jutustelija eikä hänellä ole läheisiä ystäviä. Hän yrittää
parhaansa mukaan olla pelottelematta ihmisiä.
Vastaa alla oleviin kysymyksiin ja vapauta kirjan hahmot kolmiuloitteisiksi paperihahmoiksi.